Jängänharjun hautausmaa

Perhossa oli 1800- luvun alussa tapana jättää vainajat arkkuineen maanpäällisiin, yläosastaan hirsistä rakennettuihin hautakammioihin. Arkuissa lahonneiden vainajien luut koottiin aikanaan rakennuksen peittämään kuoppaan, jota nimettiin luukamariksi. Tällainen hautaaminen harvaan asutussa ja vähäväkisessä seurakunnassa ei vaatinut suuria alueita. Tämä hautaamistapa tuomittiin Perhossa vuonna 1857 lääninrovastin määräyksellä. Perhon hautausmaa syntyi ja levisi luonnostaan kirkon läheisyyteen. Kirkonmäki oli kivistä ja karikkoista maata, johon on ollut työläs kaivaa hautaa. Vuonna 1857 on ensimmäinen hauta kaivettu Jängänharjuun. Hautausmaa todettiin jo vuonna 1888 liian ahtaaksi, hautausmaata laajennettiin lähemmäksi jokea. Laajennusosa vihittiin käyttöön vuoden 1892 lopulla.Hautausmaata laajennettiin myös  1960- luvun lopulla pohjoiseen päin.

 

Sankarihauta sijaitsee kirkon vieressä Jängänharjun hautausmaalla. Sankaripatsas pystytettiin v. 1951 ja sen suunnitteli taiteilija Ilmari Virkkala. Perhon sankarihautaan on haudattu 103 sankarivainajaa, joista yksi oli lotta. Vapaussodan patsas; Isänmaan puolesta kaatuneet 1918, sijaitsee sankarihaudan vieressä. Muistomerkki pystytettiin v. 1924 Perhon suojeluskunnan toimesta. Vapaussodassa kaatui seitsemän perholaista.

 

 

 

 

 

Haanenlehdon hautausmaa

Uuden hautausmaan perustamispäätös tehtiin vasta vuonna 1920. Paikka oli lukkarin virkatalon maalla aivan lähellä sitä paikkaa, mille sitä oli suunniteltu jo vuonna 1913, mutta oli havaittu liian kiviseksi. Hautausmaatyön suorituksessa oli eroa aikaisempaan verrattuna sikäli, että nyt työrasitus jaettiin niille, jotka maksoivat kirkollisveroa. Vuonna 2003 valmistui Haanenlehdon hautausmaan takaosaan muistolehto uurnahautausta ja tuhkausta varten. Muistolehdon suunnitteli hortonomi Jarmo Väisänen Jyväskylästä.

Hiljaisuuden maja

V. 2004 valmistui pikkutapulin yhteyteen uusi vainajien säilytystila. Hiljaisuuden maja sijaitsee Jängänharjun hautausmaan viereisellä paikoitusaluella. Sen suunnitteli hortonomi Jarmo Väisänen Viherteema Oy, Jyväskylä. Pienoisalttaritaulun suunnitteli taiteilija Wiwi-Helena Miettinen Jyväskylästä.